Tänään on kulunut tasan _kuukausi_ siitä kun muutin Lontooseen - pakko kyllä sanoa että aika tuntuu paljon pidemmältä, kai sitä ollaan niin sujuvasti sopeuduttu arkeen kun päivät vaan vierivät. Yksi syy saattaa olla asia mitä en uskonut potevani niin paljon kuin mitä olen nyt potenut, nimittäin koti-ikävä. En ole oikein ymmärtänyt kuinka paljon rakastinkaan Suomea ja nimenomaan Turkua ennen kuin tänne muutin. Lontoo on kaunis kaupunki ja jopa päivä näen ja opin jotain uutta mikä saa huokaisemaan ihastuksesta tai inspiroi suunnattomasti, mutta jos mulla on vähänkin huono päivä tai muuten vaan heikko hetki niin se koti-ikävä iskee ja kovaa. Ei mulla kyllä tulisi mieleenkään lähteä täältä pysyvästi kotiin, olen tavannut niin paljon uusia ihania ihmisiä ja mulla alkaa pikkuhiljaa muodostumaan myös yliopistolla kaveriporukka josta olen ihan superiloinen, mutta odotan myös Joulua kuin kuuta nousevaa kun pääsen näkemään kaikkia rakkaita taas pitkästä aikaa.
No mitäs mulle sitten kuuluu? Olen pikkuhiljaa selättänyt sen flunssani mikä oli aika sitkeä (taisi mennä poskiontelontulehduksen puolelle...), joten vointi on paljon parempi kun en meinaa yskiä keuhkoja pihalle. Ironista kyllä niin nyt on kaikki muut kämppikset melkein flunssassa, joten koitan pysytellä kauempana ettei palata taas entiseen. Koulu sujuu hyvin, lasku opiskeluun on ollut pehmeä sillä musta meidän vaativammatkin kurssit kuten markkinointi on ollut tähän mennessä helppoa, mutta siitä saan kiittää varmaan IB-taustaani josta on ollut yllättävän paljon apua (meillä oli tossa toissaviikolla kokonainen seminaari siitä miten kirjoitetaan lähteet akateemiseen tekstiin - no joke). Olen myös pikkuhiljaa alkanut miettiä mistä hakisin töitä, sillä kaipaan ehdottomasti vähän muutakin rutiinia (ja rahaa) elämääni kuin koulunkäynti, sillä mulla on niitä puolipäivisiä koulupäiviä koko viikko täynnä. National Insurance Number elikkä työlupa on prosessissa eli homma pikkuhiljaa etenee! Vielä pitäisi käydä tossa lähilääkärissä rokotuksessa, vielä kun jaksaisi sinnekin raahautua...
Vähän harmittaa että olen lusmuillut sen huonepostauksen suhteen, nimittäin täällä alkaa olla sen verran pimeää ettei ne kuvat tahdo onnistua millään ja se vasta ärsyttääkin - täällä on kuitenkin nyt suht koht valmista, joten kyllähän tätä kehtaa esitellä! Asukuvien ottaminen on myös jäänyt pahasti välistä, koitan keksiä miten saan otettua niitä enemmän sillä meillä on kämppisten kanssa niin erilaiset aikataulut että niitä on vaikea sovittaa yhteen.
Ei mulla muuta tähän hätään, koitan vähän tihentää tätä mun postaustahtia jos nyt pikkuhiljaa piristyisin - oon aina niin väsynyt mun aamuluentojen ja seminaarien jälkeen että tuun yleensä kotiin ja vedän jotkut maratonipäikkärit enkä sen jälkeen jaksa tehdä mitään, postaamisesta puhumattakaan.
No comments:
Post a Comment